Tämänkertaisessa OsuusMetsän blogissa lukija palaa takaisin maapallon toiselle puolelle Vancouveriin metsäalan vaihto-opiskelun pariin ja päästetään lukemaan pientä yhteenvetoa reissusta.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan…
Tosiaan tätä kirjoittaessa huhtikuun puolivälissä lukukausi on jo käytännössä paketissa. Opetus päättyi huhtikuun ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen alkoi lyhyt ”lukuloma” ja nyt käynnissä on tenttijakso, joka päättyy huhtikuun loppuun. Omat kurssit ovat menneet hyvin kevään ja pystyinkin lähtemään melko rennoin mielin tenttijaksolle, kun homma on niin sanotusti hallussa. Kuten aiemmassa blogipostauksessa mainitsin, niin tenttien painoarvo kurssiarvosanasta on myös pienempi Suomessa eli näillä omilla kursseillani 30 %. Tämäkin osasyynä siihen, että tentteihin voi lähteä hieman rennommalla asenteella. Kolmesta kurssista kahdella on lopputentti ja molemmat tentit ovat verkkotenttejä ja ”open book” eli kaikki materiaalin käyttö yms. on sallittua. Verkkotenttien rakenteesta voitaneen sanoa sen verran, että metsäekonomian kurssitentti koostui 65 monivalintakysymyksestä sekä 5 eri laskutehtävästä, joten tenttirakenne oli kokonaisuutena melko rento. Tuleva kaukokartoituksen tentti koostuu yhteensä 15 monivalintakysymyksestä, kolmesta lyhyemmästä avokysymyksestä (150-200 sanaa) ja kolmesta pidemmästä vastauksesta (600-800 sanaa). Tenttien rakenne on näin ollen hieman erilainen kuin Suomessa, harvemmin nimittäin ollut Suomessa monivalintakysymyksiä tai sanamäärärajoitteita. Suoranaista tentittävää kurssikirjallisuutta ei näillä omilla kursseilla ole, joka pitäisi osata tentissä kannesta kanteen, vaan tentti perustuu kurssin luentomateriaaleihin, opetukseen ja harjoitustehtäviin. Tenttien aikarajat vaihtelevat kurssista riippuen, mutta pääsääntöisesti ne ovat kestoltaan joko 2h tai 3h.
No, mitä jäi vaihdosta käteen?
Heti tulee mieleen metsäteknologian kurssilta toiminta haastavissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Brittiläisessä Kolumbiassa on sen verran paljon korkeuseroa, että se aiheuttaa todella paljon päänvaivaa kaikelle suunnittelulle ja rajoittaa paikoin tekemistä todella paljon. Harvemmin Suomessa tarvitsee suunnitella hakkuita rinteeseen, jonka keskijyrkkyys on yli 60 % tai uutta metsäautotietä, jonka reitillä on korkeuseroa 1000m. Yleisesti esimerkiksi leimikoiden saavutettavuus ja metsäautoteiden suunnittelu on paljon merkittävämmässä roolissa täällä kuin Suomessa, koska Kanadassa ei ole lähellekään samanlaista metsäautotieverkostoa ja etäisyydet ovat paikoin todella pitkiä. Esimerkiksi leimikkosuunnittelussa ensimmäinen vaihe saattaa olla, että pitää rakentaa 5km kokonaan uutta tietä keskelle erämaata yhden vuoren yli. Korkeuserojen vaihtelua ja yleisesti korkeuden sekä maaston jyrkkyyden vaikutuksia esim. kohteen saavutettavuuteen, vesitalouteen ja eroosioon metsäsuunnitelmissa tai leimikkosuunnitelmissa tuli huomioitua aivan eri tavalla kuin Suomessa, kun eipä siihen ole juuri tarvetta, kun Suomi sen verran tasainen maa.
Mitä muuta uutta jäi kotiin tuomisiksi? Ainakin metsäekonomian kurssilta täytyy ehdottomasti nostaa esiin kaikki hiilitase- ja päästökauppalaskennat. Kanadassa peruslaskutehtävä saattoi hyvinkin olla lannoitusinvestoinnin kannattavuuden laskenta sen perusteella, että paljonko lannoituksen jälkeen puuston kasvunlisäys sitoo hiilidioksidia ja tuottaa siten päästökaupassa metsänomistajalle tuloja. En ole vielä Suomessa törmännyt tällaiseen tehtävänantoon, kun kaikki pyörii helposti vain kuutioiden ja puunmyynnin kautta. Metsäekonomian kurssilla käytiin myös paljon voimakkaammin taloustieteen puolta, ensimmäinen kuukausi pyöriteltiinkin vain niitä asioita läpi. Myös ei-puuntuotannollisten tuotteiden ja asioiden arvon määrittäminen oli voimakkaammin esillä Kanadassa ja vietynä pidemmälle arkipäiväiseen elämään. Loppujen lopuksi ns. ”perinteistä metsätaloutta” käsiteltiin melko vähän kurssilla. Toki tässä yhteydessä pitää muistaa Kanadan täysin erilainen metsänomistusrakenne (94 % metsistä julkisessa omistuksessa) tai puukauppasysteemi (kuutio tai pinta-alarajoitteet sekä pitkät jopa 20 vuoden hakkuusopimukset), jotka vaikuttavat asioiden vertailuun Suomeen nähden hieman.
Kaukokartoituksen kurssista kaikki aiheet olivat suurimmaksi osaksi jo ennestään tuttua asiaa. Nyt sai kuitenkin hyvin toistoja sisään ja pyöriteltyä asioita hieman erilaisista näkökulmista. Kaukokartoitukseen liittyen Kanadassa satelliittipohjainen (Landsat-8 ja Sentinel-2) kaukokartoitus on paljon yleisempää, koska käsiteltävät pinta-alat ovat usein niin suuria, että tietokoneista loppuisi nopeasti tallennustilat ja laskenta- sekä käsittelykyky, jos kaikessa käytettäisiin LiDAR pohjaista dataa, johon Suomessa enemmän on totuttu arkipäiväisessä käytössä.
Torille!!!
Vaihdon aikana huomasi myös, että suomalaista (ja pohjoismaista) metsätaloutta sekä osaamista arvostetaan todella paljon. Ja itsekin huomasi, että loppujen lopuksi sujahti omalla osaamisella Suomesta melko vaivatta kanadalaiseen systeemin sisään. Kanadalaiset ihailivat myös sitä, kuinka meillä Suomessa on ihan oma Biotalousstrategia ja kuinka meillä pyritään kehittämään puusta kaikkea mahdollista uutta perinteisen metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi. Se on sitten eri asia, miten hyvin näitä uusia puupohjaisia tuotteita on saatu markkinoille… Muita esiin tulevia asioita Suomesta oli bioenergia, jota ei Kanadassa käytetä tai tuoteta juuri yhtään. Kaikki hakkuutähteethän poltetaan talvisin leimikon reunalla, koska niille ei ole tällä hetkellä mitään käyttöä (tästä jollekin yritykselle vinkki lähteä Kanadaan kehittämään bioenergian käyttöä ja biomassaa hyödyntäviä lämpölaitoksia). Tähän toki osittain vaikuttaa Kanadan energiaomavaraisuus öljyn, kaasun ja ydinvoiman avulla, joten kalliimman bioenergian tuotantoa ei ole nähty vaihtoehtona, ennen kuin nyt kun pitäisi saavuttaa erilaisia päästötavoitteita ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä/saastuttamista on alettu verottaa voimakkaammin. Näiden lisäksi Suomea ja suomalaista osaamista kaukokartoituksessa/paikkatiedossa, metsien inventoinneissa sekä metsätietojärjestelmissä pidettiin erittäin korkeana, mikä ei nyt ei tullut suurena yllätyksenä. Omana huomiona näiden lisäksi Kanadassa voisi markkinarakoa lähteä viemään esimerkiksi puunhankintaketjun optimointia ja suunnittelua. Nyt paikoin kanadalaisten systeemit tuntuivat hieman vanhanaikaisilta tai kankeilta, eikä data tai info kulje aina tehokkaasti.
Summa summarum
Kyllähän reissu jää voitonpuolelle, ei sille mitään voi. Mielenkiintoisia ja keskenään erilaisia kursseja, joissa sai pienen pintaraapaisun Kanadan meininkeihin, mutta myös sellaista osaamista sekä ajatuksia, jotka voi tuoda lähes suoraan sellaisenaan Suomeen ja täydentää hyvin omaa osaamista. Kuten aiemmin yllä totesinkin, niin vaihdossa näki myös, että oma osaaminen on oikeasti kansainvälisestikin ihan korkeaa ja suomalaista arvostetaan maailmalla. Vaihdon aikana opiskelu ei pelkästään rajoittunut Kanadan metsätalouteen, vaan kursseilla käsiteltiin hieman muiden maidenkin metsätaloutta ja yleisesti kansainvälinen ilmapiiri takasi sen, että pääsi keskustelemaan myös muualta tulleiden metsäalan opiskelijoiden kanssa metsäasioista. Tietenkin lisäksi on muistettava kaikki se kokemus mitä jää käteen, kun lähdet yksin toiselle puolen maailmaa opiskelemaan uuteen ympäristöön vieraalla kielellä ilman lähellä olevaa omaa tukiverkkoa. Ja tässä nyt voisi helposti luetellaan kaikkea kanadalaisesta luonnosta ja yleisesti pohjoisamerikkalaisesta kulttuurista, mutta jätetään se johonkin toiseen kertaan. Lopuksi myös hyvä kiittää Metsämiesten Säätiötä, Metsäsäätiötä, Itä-Suomen yliopistoa ja Nordean Maataloussäätiötä vaihdon rahoittamisesta, mikä mahdollisti omalta osaltaan reissun toteutumisen. Nuoremmille opiskelijoille ja tuleville metsäalan opiskelijoille suosittelen ehdottomasti vaihto-opiskelua, jos siihen vain tulee mahdollisuus. Ja vanhemmille opiskelijoille, että suomalaiselle metsäalan ammattilaiselle ja osaamiselle löytyy aina ulkomailta töitä. Jos jotain kiinnostaa minkälaisia metsäalan työpaikkoja Kanadassa on tarjolla ja minkälaista osaamista/koulutusta niihin vaaditaan tai työtehtävien palkkatasosta, niin kannattaa käydä katsomassa esim.
https://abcfp.ca/web/ABCFP/ABCFP/Job_Centre/Job_Listings.aspx
https://www.canadian-forests.com/job.html
-Lauri