Pohjois-Karjalan maakunnassa metsäbiotalous ja perinteinen metsäteollisuus vaikuttavat tänäkin päivänä suuresti paikalliseen työllisyystilanteeseen ja aluetalouteen. Alueella on lukuisia alan yrityksiä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto lähenee vuositasolla paria miljardia euroa. Työllisyysvaikutus on noin 6000 henkilöä. Yritystoiminnan lisäksi merkittävässä roolissa ovat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, jotka vievät alaa eteenpäin antaen uusinta tutkimustietoa ja osaavaa työvoimaa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat merkittäviä toimijoita maakunnassa.
Suunnitelmat ja ohjelmat ohjaamassa metsäbiotaloutta
Maakuntatasolla metsäbiotaloutta ja metsien käyttöä pyritään ohjaamaan erilaisten suunnitelmien ja ohjelmien avulla. Keskeisin ohjelma on Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2021, joka tähtää esimerkiksi edistämään vähähiilisyyttä ja metsien kestävää käyttöä. Tämän lisäksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueellinen metsäohjelma pyrkii vaikuttamaan metsien käyttöön. Metsäohjelman keskeisiä teemoja ovat mm. hakkuumäärien kestävä kasvattaminen, monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut.
Metsien maakunta
Suurelta osin Pohjois-Karjala on metsien peitossa, sillä 89 % pinta-alasta on metsätalousmaata. Puuston kokonaistilavuus on hieman alle 200 miljoonaa m3 ja vuotuinen kasva vajaat 10 miljoonaa m3. Yksityiset metsänomistajat omistavat hieman yli puolet maakunnan metsätiloista. Keskimäärin yksityisomisteisten tilojen pinta-ala on 32 hehtaaria. Valtio ja yritykset ovat yksityisten metsänomistajien jälkeen merkittävimmät omistajaryhmät.
Maakunnan puunkäyttö
Puuta käytetään maakunnassa yhä enemmän. Hakkuukertymä on hieman kasvanut ja esimerkiksi vuonna 2016 se oli 5,9 miljoonaa m3. Kuitupuun osuus on yli puolet kokonaismäärästä, tukkipuuta noin kolmannes. Energiapuun osuus jäi alle kymmeneen prosenttiin. Metsien runsas ja intensiivinen käyttö näkyy nuorten metsien ja taimikoiden korostuneena määränä.
Puun käyttö energiantuotantoon vaikuttaa energiapuun tarpeeseen. Tähän tarkoitukseen raaka-ainetta on ollut kohtuullisen hyvin saatavilla. Tästä huolimatta haketta tuodaan myös Venäjältä, koska sen laatu on usein kotimaista parempaa. Tämä johtuu haketettavan puun suuremmasta järeydestä, jolloin hakkeessa on enemmän puuainesta kuin esimerkiksi kuorta.
Yhteistyöllä onnistunutta käytännön toimintaa
Maakunnan metsäbiotalousala toimii erilaisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön avulla. Toiminnassa keskeiset painopisteet ovat esimerkiksi puujalosteissa, mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puun energiakäytössä. Jotta puu saadaan onnistuneesti metsästä käyttöpaikalle, tarvitaan toimiva ja joustava toimitusketju. Monipuolisen yrityskentän ansiosta maakunnan metsiä pystytään hyödyntämään monipuolisesti ja tehokkaasti samalla työllistäen runsaasti alan asiantuntijoita.
Lähteenä käytetty: Jahkonen, M. 2018. Metsäbiotalouden nykytila Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 16 s.
Aiheesta enemmän: https://www.pohjois-karjala.fi/metsat-ja-biotalous.