Metsäalan opiskelua Kanadassa

Tämänkertainen OsuusMetsän blogi vie lukijan rapakon taakse metsäalan vaihto-opiskeluun Kanadaan ja pääsette lukemaan tuoreita Kanadan jaoston kuulumisia.

Mitä, missä, miksi? 

Tosiaan olen vaihto-opiskelemassa metsätieteitä Kanadassa University of British Columbia -yliopistossa, joka sijaitsee Vancouverissa. Vaihtoni on kestoltaan tämän 2022 kevätlukukauden mittainen eli tavoitteeni on selvitä vapuksi takaisin Suomeen. UBC on yli 60 000 opiskelijan yliopisto, joka sijaitsee Tyynenmeren rannalla vajaan 10 km päässä Vancouverin keskustasta. Kampusalue on kooltaan todella iso, yli 4 km2, ja täällä voit opiskella käytännössä mitä tahansa. UBC on useissa kansainvälisissä yliopistorankingeissa sijoittunut maailman top 40 yliopistojen joukkoon ja ollen samalla Kanadan top 3 yliopisto. Tuoreessa vertailussa UBC oli myös maailman 12. kansainvälisin yliopisto, joten porukkaa on paljon ympäri maailmaa. UBC:n metsätieteen osasto on myös kaiken lisäksi maailmassa top 3 metsätieteellinen, joten opetuksen taso pitäisi olla suht korkealla, ja tämä oli myös yksi syy miksi valitsin juuri UBC:n vaihtoni kohteeksi. Itä-Suomen yliopistolla ja UBC:llä (metsätieteen osastoilla) on keskenään kahdenvälinen vaihtosopimus, mikä helpottaa vaihtoon lähtemistä. Erityisesti se vähentää hakubyrokratiaa, kun ei tarvitse esimerkiksi kielitasotodistuksia, mutta paras etu on se, ettei minun tarvitse maksaa täällä Kanadassa lukukausimaksuja ollenkaan. Toinen syy lähteä vaihtoon juuri tänne oli, että koin Euroopan vaihtoehtojen olevan hieman turhan lähellä Suomea ja tässä pääsee näkemään myös maailmaa paremmin kuin Euroopan vaihtokohteissa. Ja kaikkein tärkeimpänä syynä lähteä tänne oli se, että pystyn laajentamaan omaa kansainvälistä metsäalan osaamista, saan reilusti uusia työkaluja metsäalan työkalupakkiini ja tietenkin englannin kielitaidon kehittäminen.

Hakuprosessi, asuminen ja rahoitus lyhyesti 

Hakuprosessi kesti yli vuoden ja alkoi jo vuoden 2020 marraskuussa, jolloin oli UEF:n kaukokohteiden hakuvaihe. Ensin piti päästä UEF:n omasta seulasta läpi ja sitten UBC:n valintaseulasta, mutta nämä olivat lähinnä muodollisia toimenpiteitä, koska yliopistojen kahdenvälinen vaihtosopimus helpottaa asioita. Normaalioloissa suomalainen pääsee myös matkustamaan Kanadaan helposti ilman suurta byrokratiaa, mutta koronan takia piti hakea erikseen Study Permit, joka toimii myös viisumina, vaikka olenkin maassa vain yhteensä alle 6 kk. Tämä lisäsi oli pikkuisen paperisotaa, lomakkeiden täyttämistä ja toimittamista Kanadan maahanmuuttoviranomaisille, mutta ei se loppupeleissä ollut paha prosessi. Kunhan oli vain ajoissa liikkeellä ja teki kaikki dokumentit kerralla kunnolla. Ja vaihtoon lähdettäessä pitää aina muistaa henkisesti varautua tähän paperien pyörittämiseen. Työllistävin osuus haussa oli, kun piti Helsingissä asti käydä antamassa sormenjäljet ja kasvokuva Kanadan lähetystössä biometrisiä tunnisteita varten. Tässä kohtaa täytyy kyllä antaa pisteet UEF:n ja UBC:n kansainvälisyyspuolille. Molemmista sai hyvin infoa ja ohjeita koko hakuprosessin ajan, mitä pitää tehdä ja mihinkin mennessä, varsinkin tässä korona-ajassa, kun maahantulorajoitukset yms. muuttuvat koko ajan.

Asumisen kanssa kävi itselläni hyvä tuuri, koska sain kämpän kampukselta, mikä ei ole todellakaan oletusarvo. Asunnonhakijoita on nimittäin todella paljon enemmän kuin asuntotarjontaa. Itse asun 6 hengen solussa paikallisten opiskelijoiden kanssa. Ja joitain kiinnostaa kuitenkin paljonko asuminen maksaa, niin se on solusta ~2500 € koko kevätlukukaudelta. UBC:n nyrkkisääntönä onkin hyvä varata noin 2000 CAD $/kuukausi kaikkeen elämiseen ja asumiseen, eli noin 1400 €/kk. Eniten rahaa suhteessa Suomeen meneekin helposti ruokaan, koska täällä et saa 2,60 € maksavaa lounasta mistään. Vaihtoa varten olen kuitenkin saanut reilusti apurahoja eri tahoilta, mm. Metsämiesten Säätiöltä ja Metsäsäätiöltä, mitkä kattavatkin lähes kaikki reissun kulut. Apurahoja myönnetään opiskelijoiden vaihtoon helposti, joten jos mietit vaihtoa niin kannattaa ehdottomasti hakea niitä ja olla tietoinen, että milloin eri säätiöiden ja järjestöjen hakuajat ovat.

Kursseista ensipuraisut 

Kurssit valittiin jo aikaisessa vaiheessa viime kesänä ja itse valitsin yhteensä kolme kurssia suoritettavaksi täällä eli metsäekonomiaa, kaukokartoitusta ja metsäteknologiaa. Jokainen kurssi on kooltaan 3 credit eli 7,5 op suomalaisittain. Näin ollen kokonaispotti keväälle on yhteensä 22,5 op, eli aikaa pitäisi jäädä hieman muuhunkin kuin pelkkään opiskeluun. Yliopiston omien koronarajoitusten takia tammikuu meni vielä etänä Zoomissa, mutta nyt on jo palattu takaisin normaaliin lähiopetukseen. Kurssit kestävät koko kevään tammikuusta huhtikuun alkuun, mikä tarkoittaa, että luento- ja harjoituskertoja tulee kappalemääräisesti ja tunteina enemmän kuin Suomessa, jossa kurssit saatetaan paukuttaa kuukauteen läpi. Näin ollen Kanadassa kursseilla ei ole niin kova kiire mennä vauhdilla eteenpäin, vaan aikaa jää oikeasti hyvin opettamiseen ja oppimiseen.  Toinen hyvä asia on, että lukujärjestys on joka viikko sama, joten kerran kun tekee itselleen hyvän viikkorytmin, niin sitä voi noudattaa koko kevään.

Ensimmäisenä huomiona kursseista täytyy sanoa, että luennot ovat paljon keskustelevampia kuin Suomessa. Luennot eivät ole läheskään aina samanlaisia kalvosulkeisia tai luennoitsijan yksinpuhelua kuin joskus Suomessa. Opiskelijat myös esittävät kysymyksiä täällä aktiivisemmin ja osallistuvat opetukseen. Toki luennoitsijatkin pyrkivät viemään luentoa enemmän siihen aktiiviseen ja keskustelevaan suuntaan, kuin että istuttaisiin hiljaa kuten kirkossa. Osalla kursseista on käytössä myös Suomea enemmän flippaus-menetelmä, eli saattaa olla erilaista ennakkomateriaalia läpikäytäväksi (esim. kirjan kappaleita, tutkimuksia luettavaksi tai videoita katsottavaksi) ennen luentoa, jolloin luennolla voidaan hypätä nopeammin syvällisempiin asioihin ja aikaa jää enemmän keskustelulle, kun perusasioiden tamppaamiseen ei tarvitse käyttää niin paljoa aikaa. Tämä toki vaatii, että opiskelijat ovat käyneet ne läpi ennen luentoa. Luennoista saakin myös paremmin irti pienellä ennakkovalmistautumisella aiheeseen.

Kurssien suoritustavat ovat yleisesti monipuolisemmat kuin Suomessa, ja tenttien painoarvo on suhteessa pienempi. Esimerkkinä metsäekonomian kurssiarvosanasta 30 % tulee lopputentistä, 30 % harjoituksista, 30 % week quiz tenteistä (noin 2 viikon välein 15 min mittainen monivalintaverkkotentti, jossa kysytään sinä aikana läpikäytyjä asioita) ja 10 % aktiivisesta osallistumisesta kurssilla. Aktiivinen osallistuminen käsittää esim. kysymysten esittämistä, pienryhmäkeskusteluja tai muiden ryhmätöiden/esitysten vertaisarviointia. Toisena esimerkkinä kaukokartoituksen kurssilla lopputentin painoarvo on 40 %, välitentin 20 %, harjoitustehtävät 30 % ja essee + esitys 10 % kokonaiskurssiarvosanasta. Itse henkilökohtaisesti ainakin tykkään enemmän tällaisista monipuolisista kurssien suorittamisista kuin että kaikki kurssilla opittu pitäisi sitten jotenkin tentissä saada vain paperille jäsenneltyä.

Kurssien harjoitukset ovat myös kaikki ohjattuja ja kurssiassareiden vetämiä, joita on 2-3 kpl per kurssi. Ja kurssiassarit ovat ainakin näillä omilla kursseillani tohtoriopiskelijoita, joten he ovat oman erikoistumisalansa ammattilaisia ja osaavat hommansa hyvin. Tähän mennessä kurssitehtävät eivät ole olleet mitään kauhean vaikeita ja Suomesta saadulla perusosaamisella onkin pärjännyt hyvin, mutta tehtävät ovat täällä yleisesti ehkä hieman enemmän soveltavia ja omaa ajattelua vaativia kuin Suomessa keskimäärin. Tehtävissä joutuu tekemään enemmän omaa tiedonhakua, pohtimaan ilmiöitä tai syy-seuraussuhteita. Tässä on kuitenkin vasta kuukausi opiskeltu Kanadassa, joten en mitään syvällistä analyysiä pysty tai ala tekemään. Sen aika on sitten joskus myöhemmin keväällä.

Jos jaksoit lukea tänne asti, niin nostan hattua päästä. Ja aina saa kysyä, jos tulee jotain mieleen liittyen Kanadassa metsäalan vaihto-opiskeluun tai yleisesti Kanadan metsätalouteen.

Lauri, OsuusMetsän Kanadan jaosto ja toinen talousvastaavista